Pidän Behemothia hyvänä live-bändinä. Pariinkin otteeseen yhtyeen lavalla todistaneena voin rehellisesti todeta miesten tietävän mitä ovat tekemässä, ja muun yleisön reaktioista päätellen myös leijonanosa heistä on enemmän tai vähemmän samaa mieltä kanssani polakkien lavakunnosta. Tästä huolimatta kuuden vuoden takainen Crush.Fukk.Create - Requiem for Generation Armageddon -dvd-julkaisu ei ollut kovinkaan kaksista tarjontaa, kiitos vähemmän hyvien keikkojen ja biisipäällekkäisyyksien.

Nyt samoista aineksista on ammennettu uusi vastaava julkaisu: jälleen kerran kaksi keikkaa yhdellä levyllä ja sitten toinen levy videoita ja dokumenttimateriaalia varten. Parannusta edelliseen onneksi on, ja syystäkin, sillä nyt keikat koostuvat miltei paristakymmenestä vedosta keikkaa kohden ja videoitakin on paketoitu miltei kymmenen kipaletta. Biisien osalta Evangelia Heretika toistaa kuitenkin edeltäjänsä mokia, sillä jälleen kerran noin puolet kappaleista ovat samoja vetoja eri keikoilta. Toisin sanoen kaikkiaan biisianti jää alle 30 eri kappaleen, tämän siis sisältäen mukaansa myös julkaisun musiikkivideot.

Levy numero yksi sisältää sekä keikan Varsovasta tältä vuodelta että parin vuoden takaisen Pariisin-vedon. Niin soundillisesti, kuvanlaadullisesti kuin esiintymisanniltaankin keikat ovat hyvin tasavertaisia vetoja. Biisejäkin on miltei sama määrä ja osittain kappaleet ovatkin samoja vetoja, mikä on luonnollisesti hieman harmillista. Varsovan tapauksessa välipuheet tulevat bändin kotimaisella kielellä, joten niistä ei ole paljoa iloa suurelle osalle katsojia - tekstitystä kun ei näissä alan tyypilliseen tapaan ole. Pariisin kohdalla kieleksi sentään on vaihtunut se kolmas kotimainen.

Esiintyminen on tasavahvaa Behemothia: energistä, ammattitaitoista soittoa ja moshausta. Siinäpä se tiivistetysti. Soundit ovat kautta linjan hyvät, möreät laulut kuuluvia ja homma pääpiirteittäin asianmukainen. Soundit tosin muistuttavat enemmänkin studio- kuin live-tunnelmaa, joka voi osalle katsojista olla jopa miinuspuoli.

Selkeämpi miinus on kuitenkin keikkojen nopea, suorstaan turhankin rivakka leikkaustahti. Bändiläisiä tai heidän maneereitaan ei juuri ehdi tarkkailla ilman pause-painikkeen käyttöä, sillä epileptisessä hengessä etenevä esitys on hyvin pomppivaa katsottavaa. Musavideomainen lähestymistapa on varmasti omiaan luomaan hektistä tunnelmaa nopeatempoisen menon hengessä, mutta katsomisesta tämä tekee turhankin rauhatonta. Edes tällä saralla eroa näiden kahden keikan välille olisi voitu tehdä, mutta ei. Ilmeisesti tietystä muotista poikkeaminen ei ole sallittua, tai sitten tässäkin ollaan vain haluttu säästää. Mitään erikoisempaa ekstraa tai massiivista live-settiä nämä keikat eivät tarjoa, vaikka Nergal Rammsteinin ja Kissin faneiksi live-mielessä tunnustautuukin.

Levylle kaksi onkin sitten ängetty ainakin määrään katsoen mukavasti bonuksia. Mukana on kaksi dokumentiksi nimettyä pätkää - Evangelia Nova ja De Arte Heretika - sekä yhdeksän kappaletta musiikkivideoita. Näiden lisäksi löytyy vielä viisi kappaletta "Behind the Scenes" -pätkiä musavideoiden tekemisestä. Musiikkivideot ovat melko tavanomaisia vetoja, jotka sinänsä katsoo ja kuuntelee mielellään kerran jos toisenkin, mutta mitään ällistyttävää tai poikkeavaa ne eivät ole. Näin YouTube-aikakaudella musavideoiden merkityksen dvd:llä voi muutenkin hienoisesti kyseenalaistaa. Ärsyttävää näissä videoissa on sen sijaan se, ettei äänentasoja ole miksattu järkevästi. Näin osa videoista soi selvästi toisia kovemmin ja tekee katsomisesta hieman rasittavaa.

Behind the Scenes -pätkissä käydään sitten näitä videoita läpi, lähinnä rakentelun, lavasteiden ja muutamien lisäkommenttien muodossa. Osa puheista on tekstitetty, osa ei, joten tälläkin saralla meno on ollut suoraan sanoen hieman hutiloitua. Mitään erityisen kiinnostavaa nämä pätkät eivät sinänsä myöskään tarjoa.

Kakkoslevyn varsinainen anti löytyy näiden niin sanottujen dokkareiden muodossa. Korkeatasoisina näitäkään "dokumentteja" ei voi pitää, sillä materiaali on lähinnä sieltä täältä koottua takahuone- ja kiertuebussihäröilyä, sekä satunnaisia haastattelupätkiä. Haastatteluosuudet ovat näiden vajaan tunnin mittaisten kuvausten kiinnostavimpia osuuksia, sillä näissä kuullaan niin bändin ajatuksia kiertueista, festareista kuin elämäntyylistä ylipäätään. Mitään varsinaisesti syvällistä ei ole luvassa, saati jännittäviä paljastuksia - meno kun on pääasiassa sitä kuinka bändi on noussut hiljalleen isommaksi ja isommaksi tapaukseksi ympäri maailmaa. Kertaluonteisesti jollain tasolla kiinnostavaa katsottavaa kuitenkin.

Evangelia Heretika on edellistä Behemoth-dvd-julkaisua kiinnostavampi tapaus ja jo materiaalin määränkin puolesta parempi paketti. Määrä ei kuitenkaan korvaa laatua, joten edelleenkin kokonaisuutta vaivaa hienoinen kerrätyksen maku. Bändin faneille tämä on varmasti niin sanottu pakkohankinta, mutta satunnaisempaan illanistujaistunnelmiin löytyy reilusti parempiakin julkaisuja. Myyntiversiossa mukana pitäisi olla vielä arvostelukappaleesta puuttunut live cd paketin Varsovan-keikasta.