Doom. Death. Dead. Australialainen The Dead yhdistää poikkeuksellisen hyvin yhteen niin death metalin möreyden kuin doom metalin hidastempoisen grooven. Ja onpa päälle pultattu vielä ripaus black metalille ominaista rääkyä. Voiko tällainen yhdistelmä muka kuulostaa hyvältä? The Dead sanoo, että voi, ja minähän uskon.

Ritual Execution, yhtyeen toinen täyspitkä, on omintakeinen tekele. Se on toisaalta raskas, pääosin hidassoutuinen möhkäle, joka murisee old-school-hengessä, mutta joka kuitenkin irrottaa kitaralla groovea perinteisen doomin suuntaan. Riffeissä on jotain hämärää ja kiehtovaa kieroutta, jotka tuntuvat yhtä epätodellisilta kuin haudasta nousevat, mädältä ja visvalta haisevat elävät kuolleet, laahustaen kohti verenhimoisesti ja hitaasti, mutta tappavan varmasti. Näiden päälle muristut kuoleman tuolta puolen tulevat örinälaulut ovat omiaan alleviivaamaan levyn rujoutta ja murhaavuutta.

Vaikka levyn kitarasoundi on ilmava, orgaaninen ja tavallaan melko vähäsäröinen, sen suoltamat äänet ovat raskaita ja tyrmääviä. Rumpupatteriston anti niin ikään on kuin taidonnäyte siitä miltä äänet kuulostavat tyypillisen triggerisoundin oppositiossa. Mutta itse örinätyöskentely, se lähentelee täydellisyyttä!

Ritual Execution on ihastumista, jos ei nyt aivan rakkautta, ensikuulemalla. Ja mitä enemmän tekelettä on pyöritellyt, sitä paremmalta se on myös maistunut. Kehuista huolimatta suhteellisen "alhaisen" arvosanan selittäköön kuitenkin reilun loppuhionnan puute. Kokonaisjälki on eittämättä herkullinen, mutta toisaalta biisimateriaali on vielä kaukana todellisesta leuanpudottajasta. Jotain alkukantaista viehätystä tässä kuitenkin on ja toivoa sopii, että ensi kerralla kokonaisuus on kertaluokkaa hiotumpi.