Toistaen itseäni, "puolalainen UnSun on Vader-kitaristi Maurycy "Mauser" Stefanowiczin huomattavasti vähemmän raskas sivuprojekti, jonka sisältö on "radioon sopivaa, kertosäkeistöpainotteista, hyvin tuotettua ja näennäisesti raskasta melodista heviä naislaululla".

Periaatteessa Clinic For Dolls -levystä ei paljoa muuta sanottavaa enää keksi, sillä bändin kakkoslevy on kuin toisinto 2008 ilmestyneestä debyytistä, The End Of Life. Unsun on kuitenkin Mauzerin pääbändi nykyään, sillä mies jätti Vaderin 2008. Laulaja Aya taas on Mauserin vaimo, mikä selittäneekin aika paljon Unsunin olemassaoloa.

Tallella on samat kliseet ja kaavat, soundeja myöten. Clinic For Dolls seisoo debyytin kanssa samalla viivalla ja levyn kuuntelee varsin sujuvasti läpi. Levy on teknisesti hyvin sävelletty ja tuotettu, eikä laulaja Ayakaan liikaa satuta silmiä ja onhan hänellä toki ihan sievä ääni ja rouva suoriutuu omalla tontillansa varsin hyvin.

Bändin kevythevikonsepti on edelleen ihan puhdasta perustavaraa, jossa ei ole mitään ylimääräistä eikä kai edes pyrkimystä muuhun. Jos UnSun nyt onkin edelleen hieman laskelmoidun kuuloinen, niin esimerkiksi Lacuna Coilin tyylisten bändien faneille sen luulisi kelpaavan ja jos edellinen levy kelpasi soittimeen, niin en näe mitään syytä, miksi ei tämäkin.