|
01. November - Thy Weakness
02. The Unbounded Misfortune
03. Grotesque Misery
04. Dead Souls Embrace
05. Silent Voices
06. Only the Rain
07. Lay Down
08. Graveyard Birds
09. Sun and Moon Eclipse |
Sveitsiläinen Eeriness edustaa goottimetallissa jo häiritsevän stereotyyppistä ryhmää, jota on helppo kutsua Kaunotar ja Hirviö-heviksi. Vokaaliosastolla siis vuorottelevat muriseva mies ja heleä naissopraano. Tätä tavaraa markkinoilla on jo niin paljon, että ne genren aidot helmet erottuvat mudan seasta vain sävellystaitojensa perusteella. Eerinessin helmi jää enemmän harmaan kuin hohtavan puolelle ja puoliksi sinne mutaan.
Levy-yhtiö vertailee Eerinessiä pöyhkeästi The Gatheringiin ja Nightwishiin, mutta luulenpa että ko. sammakon suustaan päästänyt promohenkilö ei ole kuullut kumpaakaan sitten vuoden 1997. Eerinessin sävellykset ovat yksinkertaisia ja sovitusratkaisut ohuita. Levyn soundimaailmaa hallitsevat liian pintaan miksatut koskettimet, joiden selkeys korostaa pahasti kappaleiden turhanpäiväisyyttä. Vaikka em. heikkoudetkin jätettäisiin omaan arvoonsa, musiikillinenkin samankaltaisuus löytyy annettuja esimerkkejä helpommin varhaisesta Theatre of Tragedysta, The 3rd and the Mortalista ja Crematorysta.
Paitsi, että Eerinessin kappalemateriaali ei saa aikaan minkäänlaisia tunteita, Philipp Gnos on niin tyypillinen goottimurisija kuin miksi ne tulevat. Karmeimmillaan Gnos on kuitenkin "puhtaan" laulun alueelle eksyessään, melodisen laulun emuloiminen manaa esiin miehen sisäisen puolimusikaalisen naudan. Naislaulaja Katarina Krcmarovan sopraano on toki selvästikin koulutettu ja somasti tyttö laulaakin. Siksi onkin harmi, että osaavan sopraanon tueksi muusta bändistä ei oikein ole, vaikka miehistöä riittää aina sellistiä myöten. Kuten sanottu, elleivät ne kappaleet ole kunnossa, siinä ei auta väenpaljous eikä edes nimituottaja, joka on tässä tapauksessa Tommy Vetterli, jonka CV:stä löytyvät mm. Coroner ja Kreator.
08.07.2003, Mape Ollila |
|
