Harvemmin suomalainen bändi vertautuu näin vahvasti toiseen suomalaiseen bändiin. Vaikka Lunar Outpostin katupunk onkin alun perin varmasti velkaa Clashin kaltaisille legendoille, Everything We Know Is Wrong kuulostaa minun ehkäpä hieman noviisitasolla olevissa korvissani pelkästään ja vain ja ainoastaan I Walk The Linelta.

Kaikki täsmää: vauhdikasta mutta rentoa, enimmälti tummasävyistä ja simppeliä renkutusta, jota dominoi pölyinen urkusoundi. Onneksi Lunar Outpost tiputtaa IWTL:n nimen rehellisesti jo saatekirjeessään vaikutteita nimetessään, joten mistään ketkuilevasta varastelusta ei ole kyse. Täytyy myös sanoa, että tällainen konsepti on itsessään toimiva ja maistuva: urku antaa niin taustatukea kuin koristelukäärettä itse rokkailulle.

Harmi vain, että Lunar Outpost ei pääse idoliensa tasolle niin musiikin kuin asenteenkaan osalta. Levy kuulostaa tasapaksulta ja jopa laiskalta, ja todellinen tunteenpalo jää nousematta pintaan. Myös kitara-urku-dialogi jää aika mielikuvituksettomaksi, vaikka joskus hauskoja kuvioita mukaan tarrautuukin. Lunar Outpostin plussasarakkeeseen voi myös pistää sen seikan, että joskus bändi saa käännettyä hengettömyyden ja lakonisuuden resuiseksi angstaamiseksi. Tosin Miro Solkion sävytön hoilaaminen alkaa puuduttaa korvia jossain vaiheessa tälläkin osa-alueella.

Lunar Outpost vaikuttaa ihan sympaattiselta yhtyeeltä, joka tekee varmasti hommaansa täydellä sydämellä. Nyt kuitenkin lopputulos jää vielä kauas ideatason suunnitelmista, ja kun kuvaan lisätään I Walk The Linen olemassaolo tällä musiikkisaralla, saa Everything We Know Is Wrong taipua ainakin omassa levyhyllyssäni varjoihin ja unohduksiin.