Kansitaide KOKOELMA
Magic - A Tribute to Ronnie James Dio
CD
[ Magic Circle Music ]

( 6 )
Osta levy LEVYKAUPPA Äxästä! Osta CDON:ista
01. Manowar:
Heaven and Hell
02. Holyhell:
Holy Diver (Live)
03. Metalforce:
The Last in Line
04. Magic Circle All Star Band:
Long Live Rock 'n' Roll
05. Awaken:
I Speed at Night
06. Crosswind:
A Light in the Black
07. Dean Cascione:
Never More
08. Feinstein:
Far Beyond
09. Harlet:
Straight Through the Heart
10. Jack Starr's Burning Starr:
Catch the Rainbow

Tässä on nyt se Magic Circle Musicin eli käytännössä Manowarin Joey DeMaion masinoima tribuutti keväällä menehtyneelle Diolle. Lyhyt uutiskertaus:

DeMaio ilmoitti Dion kuoltua väsäävänsä tribuuttialbumia, koska Dio oli hänen ystävänsä. Ovathan sekä Dio että Manowar kotoisin New Yorkista. Mukana tulisi olemaan covereiden ohella Dion vanhan bändikaverin ja serkun David "Rock" Feinsteinin Dion muistolle kirjoittama kappale.

Dion leski Wendy Dio raivostui, syytti tribuutinväsääjiä Dion muistolla rahastamisesta ja sanoi, että Dio ja DeMaio eivät suinkaan olleet ystäviä, vaikka Dio Manowar-basistin tunsikin.

Feinstein puolestaan ilmoitti, että hän ei ole osallistumassa millekään tribuutille, eikä varsinkaan ole säveltänyt kappaletta Dion muistolle. Far Beyond kun on vieläpä julkaistu jo vuonna 2004 Feinsteinin levyllä Third Wish.

Siinä siis levyn syntyhistoriaa. Lukemani perusteella olen melko varma, että Wendy Dio ja Feinstein puhuvat totta, DeMaio taas paskaa. Niinpä levy lähtee arvioitavaksi jonkinlaisesta alakynnestä, sen verran törkeältä touhu vaikuttaa. Ulkomusiikillisista seikoista välittämättömät (tai DeMaion versioon uskovat) voivat lisätä arvosanaan pisteen tai pari.

Niin, entä itse musiikki? En haluaisi pitää tästä levystä, mutta siinä on oma viehätyksensä. Biisit ovat tietysti genren klassikoita, joten vain todellinen tumpelo saisi niistä huonoja. Sellaisia ei ole mukaan eksynyt. Sen sijaan Magic Circlen sekalaiset bändit hoitavat homman kotiin tason vaihdellessa menettelevästä hyvään.

Hyvä vertailukohta lienee Jornin Dio-albumi. Se voitetaan paitsi mukaan valituissa kappaleissa, myös soittotaidossa/-suorituksessa. Sen sijaan lauluissa norjalainen vetää luonnollisesti pidemmän korren, mutta ei laulupuoli heikoissa kantimissa ole tälläkään tribuutilla.

Sovitukset ovat melko uskollisia alkuperäisille kappaleille, Jornin levyltä löytyvän suihkukoneäänen kaltaisia karmeuksia ei ole mukana. Sen sijaan soundit ovat jykevämmät kun iäkkäissä alkuperäisvedoissa, ja Magic Circlen bändeistä huomaa, että Joey DeMaio on häärinyt tuottajan puikoissa. Sen verran Manowarilta kaikki bändit kuulostavat.

Isännät avaavat pelin Dion ikonisimpiin kappaleisiin kuuluvalla Heaven and Hellillä. En muista Manowarilta ainakaan parempaa coveria kuulleeni, tosin eipä niitä ihan ruuhkaksi asti taida ollakaan. Joka tapauksessa hyvää tavaraa, vaikka tuntuukin että biisi on käyty vetämässä purkkiin "siinä sivussa". Eric Adams varsinkin on vedossa, kuten aina.

Manowarin kiertuerekvisiittanaan pitkin maailmaan raahaama Holyhell osallistuu Norjan keikalla nauhoitetulla Holy Diverillä. Se on levyn vaatimattomimpia suorituksia, mutta kuitenkin ihan kohtuullinen. Laulaja Maria Breonin suoritus on vähän siinä rajoilla. Kitarasoolo sen sijaan menee rehellisesti pieleen. Tuplista on sentään saatu kappaleeseen hieman tuoreutta.

Muut, minulle ennestään tuntemattomat yhtyeet vetävät kaikki ihan hyvin. Ne myös kuulostavat melkoisesti toisiltaan (ja Manowarilta). Vaihtelua on lähinnä laulajissa, ja niissäkin vähemmän kuin luulisi. Harletin mies on varsinkin kohtuullinen Dio-imitaattori.

Esimerkiksi Crosswindin vetämä A Light in the Black  potkii mukavasti. I Speed at Night on omia Dio-suosikkejani, ja toteutus ihan kelvollinen.

Dean Cascionen kappale on lyhyt instrumentaali Dion Elf-ajoilta, ja mukava välipala levylle. Muut kappaleet ovat siis Dion soolobändin (4), Rainbow'n (3) ja Black Sabbathin (1) ajoilta. Lisäsi mukana on vielä jo mainittu Feinsteinin kappale, joka on miehen itsensä vastusteluista huolimatta päätynyt levylle. Johtunee siitä, että se on levytetty aikoinaan juuri Magic Circlelle. Biisi itsessään lainaa aika ronskisti Holy Diveriä, joten sikäli ymmärrettävää että DeMaio on keksinyt väittää sitä Diolle sävelletyksi. Tai ties vaikka se sitä olisikin, mutta joka tapauksessa biisi on tehty kun Dio oli vielä täysin kunnossa. Kappale itsessään on mukiinmenevä heviralli, jos mainittu omaperäisyysongelma jätetään huomiotta.

Kaiken kaikkiaan koko projekti haisee, mutta levy itsessään ei. Tietysti koko tribuuttigenren tarpeellisuus on helppo kyseenalaistaa, mutta kyllä tätä kuunnellessa ihan jalka vipattaa. Kappaleet ovat alkuperäisinä täyttä kultaa mutta tuotannoltaan melko ohuita. Tässä ne toistettu maltilla ja munakkailla soundeilla, ja se antaa levylle minun papereissani tietyn käyttötarkoituksen.



25.08.2010, Matti Tyynysniemi
Muita levyarvioita Imperiumissa Lisää »
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
L.V. Beethoven - Ode To Perfection
[ Digital ]
A Tribute To Sonata Arctica
A Tribute To Sonata Arctica
[ CD ]
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
Descent Into Madness: Against Audio Complications Tape Vol. I
[ MC ]
Keskellä
Keskellä
[ CD ]
Uprising 2
Uprising 2
[ CD ]
http://www.magiccirclemusic.com Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Osta CDON:ista Osta Levykauppa Äxästä Lukukertoja : 3308
Palaa »