Immortal. Bändi, joka on toisille nettivitsi ja toisille pakkasmyrskyn korvike, ei ehtinyt vuoden 2003 hajoamisensa jälkeen jähmettyä ikiroutaan, kun orkesteri jo kolmisen vuotta myöhemmin ilmoitti paluustaan. Vuonna 2007 Immortal teki paluun myös keikkalavoille muutaman festariesiintymisen muodossa. Ja aivan niin kuin Tuska-yleisö hieman aiemmin Suomessa, myös Wacken-kansa sai loppukesästä 2007 todistaa tälle DVD:lle tallennetun keikan voimin Immortalin kiistatonta livevetovoimaa.

Immortalin ehkä hieman epätasaisesta diskografiasta löytyy komea määrä materiaalia valittavaksi keikkasettiin. Etenkin bändin myöhemmät, Abbathin jo alun perin kitaroimat albumit - At the Heart of Winter ja Sons of Northern Darkness etunenässä - ovat thrash-vetoisuudessaan blashyrkhiaanisen tarttuvaa kamaa isommiltakin festarilavoilta soitettavaksi. Myös varhemmat biisivalinnat taipuvat keskimäärin mainioiksi liveversioiksi, vaikka samalla niiden alkuperäinen kolkompi tunnelma jonkin verran kärsiikin. Lavalla Immortalin tiukasti soiva trio-kokoonpano näyttää joka tapauksessa hyvältä. Vaikka hieman staattinen, joskin turhan nopeat leikkaukset välttävä kuvaus ei aina taltioikaan sellaista meininkiä, johon Wrath From Aboven, One by Onen ja Battles in the Northin kaltaisten biisien kuvittelisi humalaisen festariyleisön possessoivan, tuntuu The Seventh Date of Blashyrkh mielekkäältä konsertti-DVD:ltä. Hetkittäin editointi eksyy kyseenalaisiin kuvavalintoihin, mutta pääosin kuvapuoli tukee Immortalin yksinkertaisen kaunista musiikkia ja lavapresenssiä.

Pirullisen kovalla avauskolmikolla The Sun No Longer Rises - Withstand the Fall of Time - Sons of Northern Darkness käynnistyvä keikka katkeaa paikoin turhiin yleisönhuudatuksiin, joista turhauttavin lienee keskitempoisen ja tällä kertaa hieman kömpelösti kulkevan Tyrantsin keskellä vietetty paussi. Näin DVD:n välityksellä Abbathin Unholy Forces of Evilin aikana esittelemä tulennielentä vaikuttaa myös aavistuksen turhalta, mikä johtuu ennen kaikkea todella tyhjänpäiväisestä rumpu & basso -taustoituksesta. Myös Abbathin välispiikit ovat kökköä yleisönhuudatusta, mutta muuten bändin esiintyminen on tylyn vakuuttavaa.

Settilista on viimeisenä soitettavaa Blashyrkh (Mighty Ravendark):ia lukuun ottamatta täysin sama kuin Tuskassa 2007, ja ainakin minun mielestäni keikka on tässäkin suhteessa hyvin tasapainossa. Ainoastaan Blizzard Beasts jää Immortal-albumeista täydellisesti paitsioon setin esitellessä muutoin materiaalia niin Diabolical Fullmoon Mysticism -debyytiltä, jonkin aikaa bändin jäähyväisalbumin virkaa toimittaneelta Sons of Northern Darknessilta kuin näiden väliltäkin. Sekä Battles in the Northin ja Unsilent Storms in the North Abyssin tapaiset kipakammat black metal -biisit että rokkaavammat ja thrash-henkisemmät Sons of Northern Darkness ja One by One toimivat setissä mainiosti. Jos biiseistä joitakin väliinputoajia täytyisi valita, niin mielestäni sellaisia ovat Tyrantsin lisäksi jossain määrin At the Heart of Winter ja yllätyksellisesti myös Blashyrkh (Mighty Ravendark).

Kolme vuotta vanhan keikan kylkeen olisi toivonut löytyvän jos jonkinlaista haastattelua, dokumentaarin pätkää tai kiertoajelua Blashyrkhissa, ja näin toki saattaa myyntiversion kohdalla ollakin. Itse pääruoka on The Seventh Date of Blashyrkhilla kuitenkin perin maittava.