Sceptor on tuoreehko, mutta vaikutteiltaan vanhanaikainen saksalainen voimametalliyksikkö, jonka debyyttisinkulla lauloi pientä kulttimainetta muinoin nauttineen Attacker-yhtyeen vokalisti Bob Mitchell.

Paras tapa kuvata Sceptorin musiikkia on kitaravetoinen, melodinen ja perinnetietoinen heavy metal, jonka tyylilliset linjat sijoittuvat jonnekin Acceptin, hyvin varhaisen Savatagen ja saman ajan, 80-luvun alun, Judas Priestin välille. Kaksi kitaraa määrittävät tahdin ja suunnan selkeine riffeineen. Sooloissakin on ajatusta ja munaa, vanhanaikaisella tavalla. Basso enimmäkseen tuplaa kitaroita. Rumpusoundit ovat orgaaniset ja komppisymbaalin kupu kirkkasti esillä. Mitchellillä on melodinen, mutta kurluttava laulutapa, josta tulevat mieleen lukuisat jenkkiläisen kasaripowerin kiekukaulat, mutta eniten kuitenkin niidenkin eurooppalainen esikuva, Udo Dirkschneider.

Sinkun biiseistä avaaja Powerhouse on rivakka ja vetävä voimametallipala Acceptin tapaan ja kolmen minuutin kestostaan huolimatta kestää toistoja. Shadows In The Maze on pidempi keskitempoinen kappale ja muistuttaa Judas Priest -minieeposta, johon mahtuu niin junttariffiä, lukuisia eri rakenteita kuin suoraviivaista hevailuakin. Sinkun nimi on onnistunut, sillä Introducing... Sceptor esittelee saksalaisyhtyeestä kaksi tasavahvaa puolta joista  selviää, että true metal on homman nimi, homma osataan ja moderneille hömpötyksille ei kumarrella.

Ainoastaan vinyyliseiskana ilmestyneen sinkun painos on rajoitettu 500 kappaleeseen. Tätä kirjoitettaessa Sceptor valmistelee esikoisalbumiaan, jonka on tarkoitus ilmestyä 2011. Saapa nähdä, miltä se sitten kuulostaa, sillä sinkun julkaisun jälkeen vokalisti Mitchellin on korvannut Frank Schaaff ja seiskalla soittaneesta kokoonpanosta on vaihtunut pari muutakin pelimannia.