Kansitaide Solisia
Ordinary Fate
CD
[ Underground Symphony ]

( 7+ )
01. Intro
02. Ordinary Fate
03. Lightning Of Reality
04. Life Diamond
05. Fictions
06. I'll Take You With Me
07. Overlude (instrumental)
08. Vortex Of Indifference
09. Inner Will
10. Unrevealed Words

Nuori italialaisyhtye Solisian Ordinary Fate -debyytti esittelee naislauluvetoista, melodista ja vähän turhan progea sinfonista powermetallia. Vaikka genrekuvauksesta muuta luulisi, gootti-imagolla (tietenkin!) leikkivä solisti Marilena Stigliano ei ole mikään vuotavaääninen, keskeneräinen sopraano tai muu toisen luokan tarjaturunen, vaan laulaa luonnollisen viehättävästi, kuulaan popahtavalla soundilla jossain Lullacry-Tanjan ja Evanescencen Amy Leen välimaastossa. Sinfometallia tai ei, kappaleiltaan bändi muistuttaa enemmän Stratovariusta kuin Nightwishia.

Solisian "sinfonisuudessa" syntikka painaa paljon, jousisampleja on viljalti, eikä pianon käytössä säästellä. Loput yhtyeen ulosannista rakentuu puolet ja puolet -suhteessa italoprogeilusta ja -powerista. Soundillisesti levy onkin aika kevyttä tavaraa, mutta selkeä ja genreen sopiva.

Levyn melodinen ja ennenkaikkea suoraan etenevä nimikkobiisi on eräs pirteimpiä ja tarttuvimpia powermetalli-"hittejä", mitä viime aikoina on korviini eksynyt. Muutenkin Solisian biisintekijällä on poikkeuksellisen hyvä korva tarttuville kertosäkeille ja melodioille, joista herkullisina esimerkkeinä käyvät Life Diamonds (kitaraliidi) ja Vortex Of Indifference (syna) ja Inner Willin lentävä kertosäe. Harmillisesti bändi ei vain malta aina olla esittelemättä huimia soittotaitojaan, sillä turhan useiden veisujen säkeistöjen "progeilut" olisivat saaneet jäädä Overlude-instrumentaaliin. Paalujunttariffittely sekä tusina eri teemaa ja temponvaihdosta saavat joissain kappaleissa, Lightning Of Reality pahimpana esimerkkinä, kuulijassa nopeasti aikaan "don't bore us - get to the chorus" -vaikutuksen. I'll Take You With Me -laahauksessa saman efektin saa toki aikaan solisti Stiglianokin syntyperälleen ominaisella englanninkielen ääntämyksellä.

Pelimanneilla on rahkeita vaikka kuinka, mutta biisien virtaviivaistamisessa olisi vielä töitä. Seuraavalle levylle toivoisin mukaan tuottajan, joka heitättää slovarit ja päämäärättömät progeilut mäkeen ja hoitaa Marilenalle ääntämisen ohjaajan, niin hyvähän Solisiasta vielä tulee. Nyt se on vain suurehkoja lupauksia herättävä italopower-rykmentti.



27.07.2010, Mape Ollila
http://www.myspace.com/solisia Kerro kaverille Lisää tietoa tästä artistista imperiumi.net:ssä Lukukertoja : 886
Palaa »
 
Bookmark and Share