Blood Farmers on siinä mielessä varsin kulttiasemassa oleva doom-yhtye, että yhtyeeltä ei ole paljoa muuta julkaistua tuotantoa tämän tässä nyt arvosteltavana olevan oman nimisen debyyttijulkaisun lisäksi. Mutta yhtyeellä on silti huomattava kannatus UG doom-skenessä, ja kunnia niille joille se kuuluukin: Blood Farmersin kannatus perustuu varmasti täysin musiikillisiin arvoihin, niin hyvä sen tällä hetkellä ainoana virallisesti julkaistuna albumina oleva ensijulkaisu on.

Eritoten Saint Vituksesta ja Black Sabbathista musiikilliset suuntaviittansa ammentava, ja kauhuelokuvaklassikoista lyyriset tyylikeinonsa lainaava yhtye on sikäli todellakin aivan uniikki tapaus perinteisen doomin maailmassa, että sen musiikissa on kerta kaikkisesti niin mukaansa tempaava groove, että väkisinkin tekee mieli heiluttaa tukkaa musiikin mukana. Blood Farmers on sikäli jopa puoliparadoksaalisesti ns. hyvän tuulen doom metal –yhtye, koska sen musiikki ei raskaasta rullaavuudestaan huolimatta ole missään nimessä erityisen masentavaa.

Ennen kaikkea Blood Farmersissa on siis kyse todella maukkaat riffit omaavasta, ja oman pienen kulttikauhuelokuvamaailmansa sisällä elävästä heavy metal –yhtyeestä, joka sattumoisin vain sattuu soittamaan lisäksi varsin hitaalla tempolla. Vaikka kuten sanonta kuuluu: ”kaikki doom ei ole hidasta, eikä kaikki hidas ole doomia”.

Blood Farmersin musiikki todellakin kestää ajan hampaan kulutusta, sillä tämä 1995 alun perin julkaistu, ja vuonna 2008 Leafhound Recordsin uudelleen julkaisema levy kuulostaa takuulla nykykuuntelijan korvaan aivan yhtä tuoreelta kuin julkaisuaikanaankin. Blood Farmers on levynä siis lähes täydellinen ajaton klassikko, jonka pitäisi löytyä jokaisen itseään kunnioittavan doom-diggarin hyllystä.