Ruotsalaisen black metalin kakkosdivariin lukeutuva Setherial jatkaa sinnikkäästi, vaikka suurempaa suosiota ei olekaan syliin pudonnut ja monet uudemmatkin nimet ovat kiitäneet ohi samalla mittaristolla. Lannistumaton yhtye kuitenkin pusertaa eteenpäin vaikka läpi harmaan kiven, uusiutumatta, koska sehän olisi "so last season".

Retroilua, vaan ei retrobändi. Setherial ei sentään kuulosta 1980-luvulta, mutta monessa suhteessa Ekpyrosis voisi olla kuin menolippu 1990-luvun alkuun, tarkemmin sanoen kauteen, jolloin Dark Funeral ja Marduk olivat isoja, pahoja poikia ja vasta isoksi kasvavia nimiä. Siinä missä Marduk otti ja tarkisti suuntaustaan jossain vaiheessa uraansa ja ainakin yrittäen kehittää ilmaisuaan, Dark Funeral haistatti paskat evoluutiolle ja jäi särpimään samaa vanhaa soppaansa. Setherial taisi veikata väärää hevosta ja nyt löytyy kittaamasta samaa ööliä viimeksi mainitun kanssa. Divarileima muuttui divarikohtaloksi.

Eihän siinä vikaa, että polkee vanhaa tuttua polkua - etenkään, jos se polku on tuttu ja hyväksi havaittu. Siinä kohtaa Setherial seilaa kuitenkin vastavirtaan: yhtye ei niinkään liiku kenenkään huulilla "sinä tasokkaana ja unohdettuna '90-luvun legendana" vaan herättää enemmänkin "vieläkö tuokin bändi tekee musiikkia?" -luokan ihmetystä.

Nopeatempoista, melodista ja näennäisen pahaenteistä ruotsalaissavottaa siis hoidetaan yhä edelleen samojen tuttujen kaavojen mukaan, eikä mikään ole merkittävästi muuttunut. Levyn alkuun on tosin tungettu jotain käsittämättömiä kieroiluriffejä, joiden paikkaa tai järkeä ei ymmärrä, mutta sitten levy tasoittuu siksi turvalliseksi Setherialiksi loppumatkan ajan. Kun samaa Dark Fu... siis Setherial-vääntöä on sen kolme varttia luukuttanut, herää päässä kysymys: miksi?

Vastausta en osaa sanoa, sillä onhan levyllä kelvot kitaroiden kliinisoundit, standardiärinä ja se nopea rumpupatteristo, jonka soundit ovat vaimeat ja heikot. Ihan kivaa melo-bm-tykytystä sille, joka tällaista haluaa keskinkertaisesti tehtynä kuulla. Ja toki levyltä löytyvät ne pakolliset syntikat. Kiitos, 1992. Kiva, kun kävit, mutta vielä mukavampaa on, kun poistut.