Jenkkiläinen Circle of Dead Children ei ole koskaan edustanut ykkösliigan peluria omassa death metal -karsinassaan, eikä tauko ole tehnyt ainakaan hyvää. Edellisestä täyspitkästä on jo seitsemän vuotta aikaa ja sen jälkeen yhtye on tuupannut ulos vain EP-julkaisun vuonna 2005. Neljäs täyspitkä, Psalm of the Grand Destroyer, esittää yhtyeen voimavarat vuosimallia 2010, eikä tätä oikein kehumaankaan pääse.

Psalmipaketti on tiivistänyt puolituntiseensa läjän tusinamateriaalia kuolonmetallin parista, niin hitaamman kuin nopeammankin naputuksen parista. Lopputulos muistuttaa oikeastaan enemmänkin deathgrind-osastoa, sillä biisit ovat pääosin hyvin lyhyitä ja kipakoita tapauksia, ja perinteisen örinävokalisoinnin ohella kuullaan enemmän black metal -rääkynälle sukua olevaa kirkunaa.

Sen enempää kitarariffit, soundit kuin laulupuolikaan eivät pahemmin mairittele. Lopputulos kuulostaakin hyvin tavanomaiselta ja tylsänpulskealta tusinahutulta, ja tällaiseen tason jälkeen törmää tätä nykyä helposti joka toisella demollakin. Suoranaisesti huonoksi teilaaminen olisi ehkä hieman ylilyötyä, mutta CoCD ei vain ota käynnistyäkseen missään vaiheessa kunnolla. Jos jo puolintuntisen levyn puolivälissä alkaa iskeä tympäännys, voi olla varma, ettei koko levyä käy kehuminen. Parhaimmillaankin Psalm... on must check -osastoa vain bändin fanikunnalle.