Vasta parisen vuotta kasassa ollut Svart on ollut varsin aktiivinen ikäänsä nähden. Takana ruotsalaisaktilla on jo pari täyspitkää levytystä, pari pienjulkaisua sekä perustamisvuonna julkaistu demo. Namnlös och bortglömd on yhtyeen toista täyspitkää edeltänyt kolmen biisin minari, joka koostuu kahdesta kappaleesta hidastempoista suicidal black metalia, sekä reilut kahdeksanminuuttisesta pianosävellyksestä.

Myös depressiivisen bm:n tunnusmerkit täyttävä Svart-tekele on epäomaperäisyydestään huolimatta varsin kypsää ja valmiiksi hiottua tavaraa, tuoden mieleen niin Shiningin puolivälin tuotannon kuin myös Abyssic Haten maineikkaan Suicidal Emotions -levytyksen vuosikymmenen takaa. Svart-soundi on raaka, kylmä ja riipivä, mutta toisaalta ääriprimitiivinen jälki on sentään vältetty ja lopputulos on hyvin kappaleisiin sopiva.

Levyn alun kaksi niin ikään kahdeksan minuutin tietämillä käyvää biisiä ovat rauhallista tempoa ja hidasta soitantaa myöden laahaavia, mutta samalla myös alakuloista tunnelmaa korostavia. Kitaramelodioilla puolestaan alleviivataan epätoivon ja kaihon kaltaisia tunnetiloja. Lopputulos on toimiva, joskaan ei erityisen omintakeinen. Vasta lopun komea pianoinstrumentaali lyö naulan arkkuun terävästi ja onkin, ironista kyllä, lopulta paketin säväyttävin sävellys.

Namnlös och bortglömd on pitkistä biiseistään huolimatta tasainen ja vahva levytys, joka pysyy kasassa heikkojen lenkkien puuttumisen ansiosta. Genreä vierastavat tuskin saavat tästäkään mitään irti, mutta vastaavasti siitä pitävät luultavasti löytävät tästä yhden hyvän nimen listaansa lisää.