Miellyttäviä assosiaatiota synnyttävällä nimellä paiskattu kotimainen Devil's Advocates on eräänlaista, joskin epäsuoraa jatkoa jo kuopatulle Tunridalle. Pääasiassa mikkeliläisistä koostuvan yhtyeen tyylilaji on edeltäjästään poiketen enemmänkin death metaliin kallellaan, joskin myös bm-elementtejä voinee musiikista havaita.

Merchant of Death on rapiat puolituntisen kellottava tekele, jonka tärkeimpiä piirteitä ovat rokkaavat ja melodiset riffit. Kuolonmetallivivahteinen runnonta sellaisenaan on varsin kevyttä ja helppotajuista, mutta samalla varsin menevää, keskitempoista runttausta. Debyyttilevyn ongelmat nousevat kuitenkin pintaan pienissä mittayksiköissä, kuten heikoissa laulusuorituksissa, paikoin yhdentekevissä riffeissä ja sävellysten kunnianhimottomuudessa.

Vaikka MoD sisältää yksittäisinä riffeinä varsin muikeasti rokkaavia ja meneviä kohtia, kokonaisuus tuntuu turhan tasapäiseltä ja mielenkiinnottomalta. Osavastuun tästä kaataisin tosin epäkarismaattisen vokalistin harteille, sillä näin yksinkertaisten riffikuvioiden varaan rakentuva biisimateriaali ei yksinkertaisesti jaksa kantaa tylsänpulskean, alle keskivertoisesti suoriutuvan örinätyön varassa. Raakkunoista ei ole pelastajaksi, sillä nekin edustavat niin tavanomaista ärinää kuin vain olla ja voi. Rohkeampi ja valovoimaisempi lauluanti voisi pelastaa ja paljon, mutta tähän ei DA anna mahdollisuutta.

Valituksista huolimatta levyä kuuntelee vaivaantumatta. Sillä on eittämättä oma tasalaatuinen menevyytensä ja se riittää sinänsä jo keskinkertaiseen lopputulokseen. Hyvistä soundeista on annettava plussaa, joten kiekko pääsee, nippa nappa, keskitason paremmalle puolelle.