|
01. Gracias
02. El Peregrino
03. Rio Arriba
04. Playa De Tormentas
05. Kim
06. Sed De Tormentas
07. Entonces...
08. Pescando En La Marea
09. Angel De Las Espinas
10. Y Ahora
11. Farm Road
12. Dormido Al Volante
13. Y La Lluvia
14. Rasante
Kesto: 50:51 |
Argentiinalainen Buffalo on bändinä uusi, mutta soittajat ovat kolunneet stoner rock-genreä jo jonkin aikaa, nimiä mainitakseni ainakin Natasissa ja Sandiablossa. Yhtyeen debyytti on siis kyseessä, ja se alkaakin mainiolla introlla josta tulee nuoruus mieleen. Siinä joku näpertelee kasettisoittimen kanssa, viheltelee ja yrittää etsiä musiikkia kuunneltavaksi vaihtelemalla kasetteja. Kaseteilla soi heikkolaatuisina kopioina ainakin Deep Purple, Black Sabbath, Whitesnake, Misfits, josta sitten lähdetään Kyuss -henkisesti itse levyyn. Mainio aloitus levylle!
Buffalon musiikki on monessa paikassa velkaa Kyuss- ja Spiritual Beggars -nimisille yhtyeille, vaikka yhtye ei ko. bändeiltä kuulostakaan, ovat vaikutteet selvästi esillä. Biossa viitataan myös yhtyeisiin kuten QotSa, Zakk Wylde ja Danzig, selvimpänä kuuluu kuitenkin mainitsemani Kyuss. Musiikki on erittäin menevää ja vauhdikasta, rokkijalka komppaa jatkuvasti mukana. Itselläni tulee mieleen tuntemukset joita Natas:in debyytti aikoinaan aiheutti. Mukana on muutama rauhallisempikin kappala, joka on aina eduksi, sillä niillä levykokonaisuus rytmittyy edes hieman ja korvat saavat hetken lepoa.
Soundit levyllä ovat todella messevät, kokoa riittää ja kitaroissa on 'rouheat' pörinät. Surinapuolella ei kuitenkaan olla menty liiallisuuksiin, joten homma toimii hienosti. Etukäteen hieman pelkäsin, että juuri soundit voisivat hieman tiputtaa levyn tunnelmaa, aiemmin argentiinalaiset yhtyeet eivät ole soundeillaan juuri loistaneet, liekö syynä sitten kallis studioaika vai jonkin muu. Kieli levyllä on portugali, joka ei itseäni juuri haitannut. Lyriikat olisi tosin kerran mukava lukea läpi jotta tietäisi missä mennään ja mitä jutellaan.
Pitkästä aikaa levyllinen stoner rockia jota kuuntelee mielellään ja kokee, että sisältö ei ole pelkästään vanhan uudelleen lämmittelyä.
Hieno debyytti ja erittäin munakasta kesämusaa, se pitää myöntää.
25.06.2003, Jukka Kolehmainen |
|
