Realmbuilder on yhtye, jonka nimi tuo ensimmäisenä mielleyhtymänä mieleen nämä kuuluisat pc:n strategianaksuttelupelit, a’la Warcraft ja kumppanit. Mutta onko yhtyeen musiikillinen tarjonta sitten huomattavasti parempaa, kun onnistuu ohittamaan nuivahkon nimen tuomat mielleyhtymät?
Tähän voisi vastata melko reippaasti, että KYLLÄ! Realmbuilderin musiikki on pääpiirteissään eeppisen heavyn ja power metalin perinteitä kunnioittavaa, mutta samalla jotensakin omintakeista musiikkia. Eli toisin sanoen tässä ei luoteta niinkään täydelliseen tekniseen taituruuteen, vaan hyvälla maulla tehtyihin riffeihin ja melodioihin, sekä onnistuneisiin sovituksiin.
Laulupuolesta sen verran, että kyseiset hommat hoitava kaveri on varmasti tarpeeksi teknisesti taitava, eikä laulun tunnepuolessakaan ole pahemmin puutetta… Mutta jokin vain kaverin äänessä lievähkösti ärsyttää, tuoden negatiivisimmillaan mieleen jopa brittipopin. Tämä ei siis varsinaisesti ole haukku tai kehu, vaan vain yleinen huomio, ja häiritsevänä tekijänä ei liene kuitenkaan ääni itsessään, vaan sen tuomat mielleyhtymät. Saatekirjeestä kun lukee yhtyeeseen assosioituja nimiä, niin alkaa pian heikompaakin hirvittää: listassa kun on sulassa sovussa mm. Morningstar, Ironsword, Dark Quarterer, kuin Reverend Bizarre ja While Heaven Weptkin. Toisaalta kun bändiä pitempään kuuntelee, pystyy havaitsemaan, että yhtyeen musiikki on todellakin pohjimmiltaan doomvaikutteista eeppistä heavya, ei vähiten sen vuoksi, että harvemmin yhtyeen tempo nousee keskitempoa juurikaan suuremmaksi.
Henkilökohtaisesti sanoisin kuulevani yhtyeen musiikissa myös varhaisten eeppisten amerikkalaisbändien vaikutusta, kuten esim. Manilla Roadin ja Cirith Ungolin tapaisten yhtyeiden. Yhtyeen tietynlainen NWOBHM-suuntautuneisuus tuo puolestaan mieleen myös Iron Maidenin mahtipontisimmillaan. Eli varsin monipuolisesti vaikutteita ottaneesta, ja niitä hyödyntäneestä yhtyeestä on kysymys, vaikka pohjimmiltaan yhtyeen tekemät kappaleet hyödyntävätkin sinänsä varsin yksinkertaisia aineksia. Yhtyeen musiikissa on silti eittämättä oma viehätyksensä kaikkien edellä mainittujen yhtyeiden ystäville, ja miksei eeppisemmän hevin ystäville yleensäkin. Kaiken kaikkiaan silti varsin maistuva keitos erilaisten vaikutteidensa kanssa, joka jää selkeästi plussan puolelle.
29.04.2010, Heikki Puuperä |