"Tylsänpulskeisiin seiska-kautta-kymppi" -levyihin lukeutuu myös puolalaisen, pian kolmatta vuosikymmentä käyvän Besattin seitsemäs kokopitkä Demonicon. Perusarvoihin nojaava kiekko on kuin polakkien vastine Dark Funeralille: nopeatempoista, melodista ja pahaenteistä black metalia suoraviivaisesti vedettynä.

Parjaavan kuuloisesta aloituksesta huolimatta Demonicon ei ole hassumpi levy. Se ei totta vieköön esitä originellia tahi poikkeuksellisen hyvää metallia, mutta sen kiivas ja kiukkuinen anti on hyvin tehtyä. Kappaleet ovat meneviä ja melodioilla on saatu maalattua sopivasti sävyjä muuten mustaan värimaailmaan, jottei jälki kuulosta täysin yksitoikkoiselta. Mikä parasta, levyä ei ole lähdetty liikaa pitkittämään ja heikoimmat lenkit ovat muutenkin karsittu pois. Oma hyvä puoli löytyy myös siitä, että levy on kauttaaltaan varsin tasalaatuinen.

Soundit ovat yllättävän hyvät, voimakkaat ja hyvin selkeät. Levy ei kuitenkaan kuulosta ylipuunatulta muovilaatikolta, vaan sen sävy on metallinen ja bassoiltaan tuhti. Laulupuolen korkea kirkunan ja rääkynän sekoitus on toimiva, jos ei nyt ehkä omiaan kaikkien makunystyröitä miellyttämään.

Besatt jakaa mielipiteeni tehokkaasti kahtia. Se on toisaalta melko tavanomaista, epäomaperäistä ja tuhanteen kertaan kuultua perusjyystöä, mutta toisaalta sen verran hyvin tehtyä, tuhtisoundista ja valmiiksi hiottua, että sen otteessa on jotain puristuksessaan pitävää. Mardukin, Dark Funeralin ja muiden suoraviivaisten (melo-)bm-bändien fanittajille Besattilla voi olla tilausta, mutta mitään tajuntaa räjäyttävää ei tästä paketista kannata odottaa.