Melkoisen omintakeisen diskografian omaava saksalaisyhtye edustaa vuoden 2009 kolmannella tuotoksellaan raakaa black metalia barbaarisin elkein. Tässä tapauksessa barbarismi ei kuitenkaan tarkoita ääriväkivaltaista ja nopeaa tai raivokasta metallia, vaan suhteellisen primitiivisesti ja "sinne päin" -henkisesti soitettua ärähtelyä.

Melodiseenkin ulosantiin taipuva, paikoin varsin hitaalla tempolla eteenpäin vääntelehtivä levytys on peruspiirteiltään kelpoa underground-jäytämistä, mutta valitettava tosiasia on, ettei bändi tunnu hallitsevan omia instrumenttejaan ihan riittävän hyvin. Tämän kuulee paitsi soitossa, myös takeltelevissa sävellyksissä. Tämä selittyy sillä, että WWoW:n aikana levyllä soittaa vain itse herra Avenger ja vaikka hänelllä yritystä tuntuukin olevan rujon bm-ilmaisun parissa, itse touhu tuntuu kärsivän itsekritiikin puutteesta ja lopputuloksena on kovin demotasoinen julkaisu.

Mitä tulee demotasoiseen soitantoon, sama ongelma vaivaa soundeja. Ne eivät ole sinänsä huonot, mutta voimattomat ja tunkkaiset yleiseltä ilmeeltään. Laulupuolella Avenger sentään vetää kelvollista settiä rääkynöilään.

Wicked Wings of Wartjalka on kaikkiaan varsin keskitasoinen julkaisu, joka paikoin yltää parempiinkin suorituksiin, mutta liian monesti alittaa riman sitä ilmeisesti itsekään ymmärtämättä.