Helsinkiläinen Neverdice on puskenut ulos esikoislevynsä, joka pitää sisällään tusinan industrial-vaikutteista ja haitarilla sävytettyä metallia. Kyseessä on siis jonkinlainen In Extremon ja Ruoskan ristisiitos. Englanninkielen jäykähkö lausuminen tuo mukaan pikanttia Saksa-lisää ja laulajan tyyli onkin enemmän kallellaan gootti kuin industrial-genren suuntaan. Muuten Neverdicen sävellykset ovat perinteiseen heavy metal -kitarointiin nojaavia keskitempoisia ralleja. Haitarin käsittely on eittämättä ammattitaitoista ja tuo mukaan humppahenkistä rapsakkuutta, mutta toimisi välillä pienempinäkin annoksina.

Levyn nimibiisiinä toimiva aloitusbiisi I Am Happy tuo valitettavasti mieleen halvan keskieurooppalaisen indugoottibändin, eikä näiltä mielleyhtymiltä voi välttyä jatkossakaan. Nostan kuitenkin hattua, että suomalainen yhtye lähtee kokeilemaan rohkeasti siipiään kyseisen tyylilajin parissa. Neverdice nimittän on oikeilla jäljillä ja kaikesta päätellen sukkela liikkeissään, sillä he pääsivät lämmittelemään Combichristia Glorian keikalle vuosi sitten.

Kun levyä hehkutettiin internetissä ”Vuoden industrial-levyksi” ehdin jo hieman innostua, josko kyseessä olisi industrialia Laibachin tai Hocicon tyyliin. No, kyllä ensiksi mainitun slovenialaisnelikon vaikutus kuuluu ajoittain. Violence taas on silkkaa Sisters of Mercyn Vision Thingiä. Praying In The Name Of on levyn mieleenpainuvin ja täten myös paras biisi. Yhtye taitaa olla itse samaa mieltä, sillä kyseisestä kappaleesta tehtiin video jo viime vuoden puolella.

Levyn päättää Narrow, joka on päässyt DJ Proteuksen käsittelyyn. Reipas harmonikkarypistys taipuu hyvin vielä teollisempaan muotoon. Alan jo toistamaan itseäni kyseisen herran remixien kohdalla, mutta jälleen se on todettava, että tanssijalka vipattaa vasta, kun maailman paras hard dance-DJ laittaa oman lusikkansa soppaan.